Pirkkala Niemenmaan piha-alueiden pakkolunastus

Aiheeseen liittyen on kuntapäättäjien keskuudessa ja julkisuudessa esiintynyt huomattava määrä epätietoisuutta ja virheellisiä oletuksia. Tälle sivulle on koottu keskeisiä asiaan olennaisesti vaikuttavia faktatietoja väärien olettamien oikaisemiseksi.

Pakkolunastettava alue on edelleen yksityisessä omistuksessa

Lunastettavat piha-alueet ja niille 1900-luvun alussa alun perin rakennetut saunat ovat olleet ennen asemakaavan laatimista yksityisessä omistuksessa. Vaikka lunastusprosessi on käynnistynyt 2013, ovat piha-alueet yhä vieläkin (kevät 2018) yksityisessä omistuksessa. Väitteet joiden mukaan ”asukkaat olisivat levittäytyneet puistoalueelle tai rakentaneet luvatta puistoalueelle” ovat vääriä.

Pirkkala asutusta 1930 luvulla

Asemakaava on tehty asutuille kiinteistöille

Niemenmaan rannan rakentaminen alkoi 1900-luvun alussa. Asemakaava alueelle vahvistui 1985. Ennen asemakaavan laadintaa alueella on ollut sekä vakinaista omakotiasutusta että huvila-asutusta. Pakkolunastettavat piha-alueet ovat olleet ennen asemakaavan laatimista osa em. asutusta. Nyt pakkolunastettavat rantasaunat on rakennettu ja olleet käytössä vuosikymmeniä ennen 1985 vahvistettua asemakaavaa. Maaoikeus on lunastuslain mukaisesti määrännyt Pirkkalan kunnan korvaamaan asukkaille maapohjan ja arvonmenetyksen sen tilanteen mukaan mikä on vallinnut asemakaavan laatimisen aikaan. Koska Pirkkalan kunta on laatinut asemakaavassa puiston asuttujen ja rakennettujen  kiinteistöjen pihapiiriin niin Pirkkalan kunnan on lunastushetkellä korvattava piha-alueet ja saunarakennukset täydestä markkinahinnasta. Sillä onko osa ennen asemakaavaa rakennetuista kiinteistöistä ollut vakinaisessa vai huvila-asuinkäytössä ei ole lunastuslain korvauskäytännön mukaan mitään merkitystä.

Pirkkalan kunta voi luopua lunastuksesta

Toisin kuin julkisuudessa on harhaanjohtavasti tai väärin esitetty asemakaava ei pakota lunastamaan. Pirkkalan kunta voi halutessaan luopua lunastuksesta. Tämän pitkään eläneen väärän perusteen on sittemmin kumonnut myös Pirkkalan kunnan oma juristi. Myös pormestari Marko Jarva on kuulemistilaisuudessa vahvistanut että kunnanhallituksella on juristilta saatu tieto että lunastuksesta voidaan luopua. Näin on Suomessa toimittu vastaavantyyppisissä tilanteissa aiemminkin kuten esim. Kaarinassa, katso linkki Turun Sanomien uutiseen tästä.

Asemakaavan merkintä ”lunastukset toteutetaan vain vapaaehtoisin kaupoin” on kunnan sitoumus

Niemenmaan asemakaava valmistui vahvistettavaksi 30.3.1981 jolloin valtuustoryhmille vakuutettin ettei yksityisessä asuinkäytössä oleville maa-alueille merkittäviä viheralueita pakkolunasteta. Tämä lupaus (viereinen kuva) kirjattiin selkeästi kaavaselosteen kohtaan 42.  Asemakaava on sen jälkeen hyväksytty Pirkkalan kunnassa juuri tällä kaavaselostemerkinnällä. 

Kaavaselosteen merkintä on sekä moraalisesti että juridisesti kuntaa velvoittava. Kuntalaisten pitää voida luottaa kunnanvaltuuston päätöksiin. 

Tämän kaavaselosteen pitävyyteen otti myös maaoikeus kantaa päätöksessään sivulla (ks maaoikeuden päätös tästä).

Yksittäiset virkamiehet eivät voi kävellä kunnanvaltuuston tekemien päätösten yli. 

Maanomistajille on mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne sopimusrikkomuksesta Pirkkalan kuntaa ja mahdollisesti rikkomuksen tehneitä virkamieheä ja päättäjiä vastaan. Kyseessä olisi sopimusoikeudellinen rikkomus.